Yleistä Pohdintaa Politiikasta, Kommunikoinnista ja Kuuntelusta.

Yleistä pohdintaa Politiikasta, Kommunikoinnista ja Kuuntelusta.

Monesti ihmisillä jotka puhuvat paljon ja nopeasti, ja toisen puheen päälle, on joitakin vallankäyttöön ja manipuloimiseen viittaavia piirteitä. Mutta ei aina, kyse voi olla myös jännittyneisyydestä, jolloin haluaa vain nopeasti pulauttaa asian ulos. Tai suojamekanismi ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen. Tai halu pysyä äänessä ja dominoida tilaa. Tai herättää huomiota. Tai tehdä asia selväksi.

Hitaampi ja rauhallisempi ja lyhyempi selostus, sopivilla tauoilla tai välityksillä, on joskus vakuuttavampaa. Kuuntelijalle jää aikaa reagoida ja sisäistää ja ehkä esittää kysymyksiä. Ja kuuntelijalle tulee tunne että häntä kunnioitetaan, eikä kaikki energia mene vastaanottamiseen, ja siihen että dominoivampi puhuja vain syöttää informaatiota alitajuiseen mieleen. On myös luotettavampaa, jos osaa selittää asian yksinkertaisesti, ilman turhia välisanoja tai turhaa pyörittelyä.

Mutta tyylejä on paljon, tärkeämpää on ehkä joskus kuuntelun jalo taito, vaikka sekin on joskus tylsistyttävää, ja vaatii jonkinlaista reagointia kuin vain olla hiljaa, varsinkin jos itselläkin olisi asiaa tai mielipiteitä. Kuuntelemalla ja hiljaa olemalla havaitsee ja oppii paljon. 

Niinkuin tämä kirjoitus, tässä on taas paljon myös "ylimääräisiä sanoja", mutta menee kategoriaan "kun ei ollut muutakaan tekemistä". 

Tuli tuosta politiikasta mieleen, siinä kun tärkeää ja olennaista roolia näyttelee kommunikointi, äänessä oleminen, ja paskanjauhamisen taidokkuus.

Tietoisuuden ja mielen tasoja, on niin paljon, että jokainen puhuu omaa totuuttaan, tai sitten valehtelee niin paljon kuin on järkevää tilanteessa, tai oman agendansa suhteen . Kyse on hyvin paljon itsehypnoosista.

Politiikka, ja demokratian illuusio, on nerokas esoteerinen keksintö, joka vie huomion omaan keskipisteeseensä, leikkien vakavilla asioilla, kilpailuttaen ja asettaen ihmiset vastakkain, mutta kuitenkaan ikinä menemättä niin sanotusti asian ytimeen, tai todellisiin arvoihin, tai fundamentaalisiin ideoihin. Tai Maailmankaikkeuden olemuksen, itsensä ja Elämän ymmärtämiseen. 

Ritualistinen sessio. Yleisesti, politiikan koneisto kuvittelee näennäisesti olevansa vallan ja rahan keskittymä, ja muiden yläpuolella. Käytännössä puhumme mielisairaudesta ja epäharmonisesta energiasta. Mieleltään sairaat, haavoittuneet, ja traumatisoituneet sielut, tekemässä jotain. Esimerkiksi rakkauden korvaamista vallalla. Ei toki niin yksinkertaista aina.

Mutta poliittinen kenttä on myös paljon muuttunut, ja muuttumassa, jos tarkkaan katsoo. Uusia pelaajia on kentällä. Hyvä myös niin, ajatellen että jotkut yleiseen tietoisuuteen kuuluvat tärkeät asiat tulevat näkyväksi massatietoisuuden piiriin, ja aiheuttavat uusia ajatusmuotoja ja kyseenalaistamisia, sekä tiedon ja näkökulmien leviämistä. Energian muutosta, rakkauden intentiota, istui sitten politiikassa tai sen ulkopuolella. Sielut värähtelevät energiaa, joka vaikuttaa Kaikkeudessa.

Mutta tämä on pelin henki. Harhautusta, sirkusta, kehitystä, ja vaikuttamista samaan aikaan. Asiat tuodaan valoon, sillä ne olisivat tulleet muutenkin valoon. Politiikka kuitenkin säilyy sitkeästi perusteellisena peruspilarina ja huomion keskipisteenä edelleen. Maailman vanhin sirkus, johon yhteiskunnat pitkälti perustuvat. Petollinen, ja hyödyllinen, niin kauan kuin siihen uskoo. 

Äänestäkää tietoisesti, ainakin itseänne :D.